Ostaisin kaksi kiloa onnea, kiitos!
Tänä aamuna ajatukseni on pyörinyt aikalailla rahan ympärillä. Tämä johtunee siitä, että mediassa on nyt kuohuntaa tuon Panama-tietovuodon takia. Itse kun olen hyvin pienituloinen lähihoitaja, tuntuu tuo kaikki niin kaukaiselta asialta. Omat rahat kun riittävät juuri elämiseen, ei tuo rahojen piilottelu kosketa itseäni lainkaan. Se on rikkaiden ihmisten touhua.
Ajattelin kuitenkin kertoa muutaman esimerkin, jonka avulla voin valaista omaa suhdettani rahaan sekä avata vähän omia elämän arvojani. Kerron naapuristani Villestä ja kerron tyttäreni ystävän Maijan perheestä.
Ville on jo eläkkeellä oleva pitkän työuran tehnyt naapurini. Meitä yhdistää rakkaus luontoon ja eläimiin. Leikkimielisesti kilpailemme, kumman lintulaudalta on syöty enemmän pähkinöitä. Ville elää aika vaatimattomasti ja hänellä on ihan tavallinen auto. Ville on äärimmäisen pihi, hän ei käytä rahaa vaatteisiin ja kaupastakin hän ostaa ruokia, joissa on alennustarrat. Mutta oikeasti Villellä on järkyttävä määrä rahaa. Tiedän hänen omistavan kaikenlaisia osakesalkkuja ja voin kutsua häntä rikkaaksi. En halua mainita enempää hänen työurastaan, mutta hän on tehnyt työllään itsestään rikkaan. Raha ei kuitenkaan näy hänestä mitenkään ulospäin. Mutta hänpä on ihminen, joka rakastaa rahaa! Hän rakastaa rahaa niin paljon, että haalii sitä koko ajan lisää ja lisää, eikä halua tuhlata sitä mihinkään. Hän ei anna rahaa edes omille lapsilleen. Jos vain olisi mahdollista, hän varmaan veisi kaikki rahat mukaan hautaan.
Maija on tyttäreni ystävä. Yhteisten harrastusten parissa olen tutustunut heidän perheeseen hyvinkin läheisesti. Heidän perheessä raha tulee näkyä kaikille ulospäin. Perheen isä rakastaa hienoja autoja. Hänen oma autonsa on hänen silmäterä, jota hän samettipyyhkeellä kiillottaa päivittäin. Tuohon autoon ei kukaan perheenjäsen saa koskea. Kesällä hän ajaa avoautolla. Golfmatkoja hän tekee ulkomaille useita kertoja vuodessa. Hänellä on aina hieno puku päällä ja paidat hän tilaa netin kautta Amerikasta, sillä mikään muu paita ei hänelle kelpaa. Kun Maija sai ajokortin viime vuonna, sai hän tietenkin isältään lahjaksi hienon auton. Tuo Maijan auto on hienompi kuin meidän perheen kumpikaan autoista.
Maijan vanhemmat kyläilevät usein ystäviensä luona. He järjestävät toisilleen hienoja juhlia. Noihin juhliin hankitaan aina uudet vaatteet. Tärkeää on myös viedä emännälle joku todella kallis lahja. Heidän ystäväpiirin ihmiset ovat kaikki varakkaita ja heillä kaikilla on ”hienot” ammatit. Perheen lasten on tärkeää menestyä koulussa ja opiskella itselleen arvostettu ammatti. Tästä Maija saa usein huomautuksia äidiltään ja se aiheuttaa hänelle paineita. Maijan äidille on hyvin tärkeää, mitä muut ihmiset heistä ajattelee.
Maija ja tyttäreni osallistuivat muuta vuosi sitten vanhojentansseihin. Mielestäni nuo tanssit ovat menneet liiallisuuksiin, sillä tilaisuuteen hankittavat mekot ovat järkyttävän kalliita. Tyttäreni mekko hankittiin uutena ja meidän budjetti oli 250 €. Todellisuudessa kaikkine lisäkuluineen mekon hinnaksi tuli kuitenkin 320 €. Nyt tyttäreni on vuokrannut mekkoa, jotta saa vähän rahaa takaisin. Maijan mekko ostettiin tietysti kaupungin hienoimmasta liikkeestä. Mekon hinta oli 700 €. Eikä siitä sen enempää.
Oma suhteeni rahaan on hyvin kaukana noista äskeisistä esimerkeistä. En lainkaan ymmärrä Villeä, joka rakastaa rahaa. En ymmärrä, miksi hän haalii lisää rahaa, kun ei oikeastaan käytä sitä mihinkään. Meillä on Ville kanssa samoja elämänarvoja, mutta meillä on täysin erilainen suhde rahaan. Minua ei tee onnelliseksi pankkitilin saldo.
Meidän perhe on hyvin kaukana Maijan perheestä. En ymmärrä miten hieno auto voi merkitä jollekin ihmiselle noin paljon. En ymmärrä elämän tapaa, jossa kaikki pitää näyttää ulospäin hienolta. Raha pitää näkyä. Tuo kulutushysteria ja kalliit tavarat ovat minulle täysin tuntematonta. Minua ei tee onnelliseksi varakkaat ystävät, ulkomaanmatkat, hieno auto tai kalliit vaatteet.
Itselleni raha on vain pakollinen väline, jolla ostetaan ruokaa ja maksetaan pakolliset elämään liittyvät laskut. Olemme aina tulleet toimeen pienellä budjetilla, enkä ymmärrä mihin ihmiset tarvitsevat järjettömän määrään rahaa. Mietimme tuossa viime viikolla mieheni kanssa, mitä tekisimme jos voitettaisiin lotossa 77 miljoonaa euroa. Olimme molemmat hetken hiljaa ja sitten mieheni sanoi: ”En minä kyllä tarvitse tuollaista rahamäärää mihinkään. Minä lahjottaisin heti 70 miljoonaa euroa talitinttien talviruokintaan ja sitten jätettäisiin siitä rahasta sen verran kuin nyt normaaliin elämään tarvitaan.” Olin täysin samaa mieltä. Tämä kertokoon siitä, millainen arvo rahalla on meidän perheessä. Oikeastaan voisi sanoa, että rahalla ei ole meidän perheessä arvoa!
Omat elämän arvoni voisin kiteyttää yhteen sanaan: perhe! Tuo sana pitää sisällään todella paljon. Onnellisuus, turvallisuuden tunne, läheisyys, avoimuus, luottamus, yhteenkuuluvuus, rakkaus. Kauniita sanoja, jotka eivät maksa mitään. Ympärilläni oleva luonto, sen hiljaisuus, kauneus ja tietysti eläimet, tuovat minulle sen kaipaamani rauhan. Sekään ei maksa mitään, riittää kun avaa silmät ja nauttii. Terveys on elämän kaikkein tärkein asia. Kun perheeseemme muutama vuosi sitten muutti vieras nimeltä syöpä, sai se aikaan meissä kaikissa muutoksia. Elämämme arvot eivät muuttuneet, sillä ne ovat olleet samanlaisia jo pitkään. Mutta sairaus on lähentänyt meitä perheenä ja olemme tänä päivänä kiinteämmin perhe, kuin olimme muutama vuosi sitten.
Me vanhemmat siirrämme omat arvomme lapsillemme. Se tapahtuu pikku hiljaa, arjen keskellä, huomaamatta.Lapset ottavat mallia meistä aikuisista. Maija on jo perinyt oman perheensä arvot, samoin kuin tyttäreni on perinyt omansa.
Itse en tarvitse miljoonia ollakseni onnellinen. Väitän, että minun elämän arvot ovat hyvin erilaisia kuin rikkailla ihmisillä. En tunne lainkaan kateutta noita ihmisiä kohtaan, sillä olen tänäänkin onnellinen juuri tällaisena. Olen onnellinen täällä omassa paratiisissani juuri sellaisena kuin olen.
Onnellisuus on ihmisen sisäinen tila, jonka saavuttamiseen ainakaan minä en tarvitse rahaa. Onnea kun ei voi rahalla ostaa.
Rakkaudella, Rautarouva
Raha on hyvä olla sen verran että pärjää eikä koko ajan tarvitse kääntää joka centtiä.